Kirkkonummi Cup 2008

Nostattava päätös ulkokauden kilpapeleille.

Kirkkonummi Cup, legendaarinen puulaakipotkupalloturnaus, 6.9.2008.
Nörtit lähtevät turnaukseen kahdeksalla pelaajalla, ilman maalivahtia. mutta maalivahdin hanskat on.
Joukkue: Mikko H., Mikko K., Teemu, Isku, Pasi, Lasu, Shabbir, Kai.

1. FC Nerds - FC-95 United 2 - 2
Tämän pelin alku on karseimpia koskaan pelaamistamme.

Mikko (H.) aloittaa maalissa. Vastustajat eivät näytä painajaismaisen pelottavilta. He eivät ole nuoria, valtavan nopeita tai poikkeuksellisen taitavia eivätkä edes pelaa rumasti. He eivät ole kuulemma ikinä voittaneet yhtään peliä tässä turnauksessa. Mutta menevät johtoon sutaisemalla pallon sisään puolustuksemme keskeltä. Vastustajat riemuitsevat: "Ekaa kertaa ikinä johdossa!". 0-1. Pari minuuttia myöhemmin jatkamme vaikeammalla kuviolla. Ryysis puulaakipallon "kuudentoista" rajalla. Vastustaja potkaisee, pallo osuu Lasuun ja muuttaa suuntaa vasemmalle, sitten se osuu reiteeni ja muuttaa suuntaa takaisin oikealle. Mikko on voimaton ensimmäisen reidellä tekemäni maalin edessä. Kannattaa aina sijoittaa siihen kulmaan, josta veskari on liikkumassa pois. 0-2. Peliä on pelattu viisi minuuttia. Seuraavina minuutteina emme paranevasta yrityksestä huolimatta onnistu antamaan lisää lahjamaaleja. Isku päästää Mikon maalista kentälle. Todistajanlausunto ensimmäisen maalimme synnystä: "Mikko K aikansa pyörittyään kulmassa syötti Mikko H:lle joka tykitti (kerrankin harkitusti) upean ulkokierteisen vedon ohi maalivahdin alas keskelle." Ansaittu 1-2 kavennus. Vaihdot eivät pyöri. Jotkut eivät muista käydä vaihdossa kertaakaan pelin aikana. Se alkaa tuntua jaloissa. Mikko (K.) tulee taas väkisin vasemmalta laidalta ja saa syötettyä vastaantulevan veskarin ohi maalin eteen, missä Shabbir ja minä päivystämme. Shabbir voisi tehdä helpon maalin, mutta tahtoo antaa minulle mahdollisuuden kuitata aiemman oman maalini ja antaa pallon vieriä. Matkaa tyhjään maaliin on n. 70 senttiä, tärisevä vasuri yskähtää. Teen jo toisen maalin vartalonosalla jonka en tiennyt olevan olemassakaan. 2-2. Loppupeli on sekavaa sähläämistä. Vastustaja on lähempänä maalia, mutta tauolla muistelemme vain onnistunutta nousua tasoihin.

2. FC Nerds - Fenerbahce 3 - 0
Tilastoharvinaisuus. Luultavasti kauden ainoa peli, jossa emme sählänneet tyttömäisesti.

Ennen pelin alkua vastustaja näyttää pelottavan vaaralliselta. Pelaajat ovat kookkaita ja urheilullisia. Ja joukkueen nimi Fenerbahce. Tavoitteeksi alkaa kirkastua kunniakas häviö, vaikkapa jotain 0-4. Toivottavasti maalivahtina aloittava Lasu jaksaa poimia pallot verkon perukoilta selkäänsä satuttamatta. Mutta mitä tapahtuu? Nörtti alkaa juosta. Pienet kitukasvuiset (ja muutamat ylipainoiset) oranssipaidat karvaavat kuin miehet. Ja saavat pallon pois. Mitä ihmettä!? Muutama syöttö menee jopa omille. Toisinaan pallot saadaan haltuun. Ja syötettyä taas omille. Mitä niissä Kirkkonummen torilla syödyissä munkeissa oikein oli? Epäusko tämän aika-avaruuden olemassaoloon voimistuu kun Teemu sijoittaa pallon vastustajan maaliin. Viileästi. Hallitusti. Ohi veskarin. Kun juoksemme takaisin aloitusasemiin kaikilla on vain yksi ajatus päässä: miksi en ole taydellisessä paniikissa? Shabbir saa aktiivisella liikkeellään vastustajat näyttämään jopa varovaisilta ja kömpelöiltä. Tilanne on 2-0 kun hän saa pallon keskellä hyökkäysaluetta ja purjehtii vetosektorille ja sijoittaa hallitusti vasempaan nurkkaan. Tässä vaiheessa meillä olisi sovittu veskarin vaihdon paikka, mutta Lasu on pelannut niin varmasti että päättää onneksi jatkaa tolppien välissä. Hetkeä myöhemmin puramme onnistuneesti omalta alueelta, Teemu viilettää perään ja ottaa pelivälineen mukaansa matkalle kohti kolmatta maalia. Laukaisukulma on mahdottomalta vaikuttavan pieni, aivan päätyrajan vieressä, mutta pallo tärähtää takatolpan juureen. 3-0. Peli pelataan loppuun asti hyvin, tsemppi säilyy ja vastustaja saa vain yhden puolikkaan paikan. Jatkopaikka varmistettu.

Alkulohkon yksi joukkue ei ilmesty paikalle, joten nörtit voittavat kolmen joukkueen lohkon. Ensimmäisen jatkopelin alkuun on 2 tuntia 45 minuuttia. Kuluu paljon makkaraa ja banaaneja ja limppaa.

3. FC Nerds - EKK 0 - 1
Siinä mielessä normaali peli, että tässäkin onnistuimme sähläämään, vaikkakin vain kerran.

Peli oli alusta melko tasaista vääntöä. Vastustaja pelasi järkevästi, ilman päätöntä säntäilyä. Hyvännäköistä peliä. Ehkä he ovat harjoitelleet? Mutta tilanne ei näyttänyt toivottomalta. Kunnes koitti tavanomainen tähtihetkemme. Neljä oranssipaitaa oli majoittunut omalle maalialueelle tutkimaan pallon purkamisen problematiikkaa. Asiaa pohdittiin suunnasta jos toisesta, väitteitä ja teorioita esitettiin. Palloa siirreltiin taitavasti kokoajan lähemmäksi Lasun vartioimaa maalia. Mutta ei purettu. Paikalle osunut vastustaja ei ollut teorioista kiinnostunut vaan tuikkasi maalin. 0-1. Me osaamme tämän, tiedämme miten menetellä kun annamme vastustajalle lahjamaalin. Panikoidaan ja annetaan niitä lisää. Siis normaalisti. Mutta ei tänään. Nörtit muistivat miten edellisessä pelissä juostiin ja karvattiin. Tämä matsi ei koskaan siirtynyt varsinaisesti meidän haltuun, mutta tilanteita alkoi syntyä. Itse pääsi vetämään volleyn joka osui hyvin, meni maalia kohti, ei maalivahtia päin, mutta veskari nappasi sen zebardimaisella loikalla. Shabbir pääsi kokeilemaan paikasta, jossa veskari oli jo pelattu ulos, ainoastaan puolustaja seisoi maalissa, mutta Kirkkonummen petolliset tuulet veivät pallon taivaalle. Ainoastaan Teemu sai pallon veskarin selän taakse. Teemu ryntää pallon kanssa maalille, veskari syöksyy vastaan, Teemu tuikkaa pallon kainalon alta. Pallo vierii hitaasti (nyt se tulee...) tolppaan ja kimpoaa vierimään maaliviivaa pitkin (menee, menee...) toiseen tolppaan ja (siitä sisään...) pullahtaa ulos maalista. Vastustajan maalivahti oli loistava, varmaan paras koskaan Kirkkonummella pelannut. Paras Etelä-Suomessa koskaan pelannut. "Oli teillä paikkoja." Sitä sai kuulla saunassa illalla moneltakin peliä katsoneelta. Olihan niitä muutama.

Kaiken kaikkiaan voimme olla varovaisen tyytyväisiä: joukkue nosti pelitasoa selvästi ensimmäisen pelin onnettoman alun jälkeen. Jatkossa tsemppasimme hyvin ja loimme/saimme maalintekopaikkoja selkeästi enemmän kuin vastustajat. Vielä kun osuttaisi. Kauden parasta ulkopeliä kuitenkin.